Ennen kotiin lähtöä kävimme kuitenkin vielä vierailemassa Anheuser-Buschilla, joka siis on yksi Yhdysvaltojen suurimmista panimo-alan yrityksistä ja tunnetuin merkki on Budweiser-olut.
Tehtaalla kiersimme katsomassa ensin hevostallit, jotka kuuluvat olennaisena osana panimoa. Tämän jälkeen olikin vuorossa oluen panemisen prosessiin tutustumista eri vaiheissa. Näimme iiiisoja olutsammioita, jotka liittyivät oluen panemisen loppuvaiheisiin, sekä pääsimme katsomaan pullottamista ja tölkittämistä.
Viimeisenä vuorossa oli mielenkiintoisin osuus, eli oluen maistelu. Jokainen vieras sai 2 olutta. Me tyydyimme nauttimaan Rickin ja Svenin kanssa yhdet oluet. Minä ja Sven otimme Michelob Amber Bock olutta, joka oli tummempaa olutta. Ja tämä maistui aivan erinomaiselle! Rick taasen otti jotain vaaleampaa olutta, jonka nimi valitettavasti jäi tarkistamatta ennen lähtöä.Tämän jälkeen olikin aika aloittaa kotimatka, ja ajovuorossa olikin Nelli. Meno oli erittäin hilpeää ainakin takapenkillä, jossa minä, Sven ja Chris naureskelimme todella huonoille vitseillemme. Etupenkki (Nelli ja Rick) välillä toivoi vähän laadukkaampaa juttua, mutta sitä toivetta emme valitettavasti pystyneet toteuttamaan.
Ajettuamme Interstate 57:ää jonkin aikaa kotiin päin, alkoi näyttää sille, että autot peruuttaa vastaan... Kauheat letkat autoja olivat pysäksissä tiellä. Siinä sitten ihmettelimme ja kummastelimme 1,5 h että mitähän kauheuksia on sattunut, kun liikenne oli poikki... pikku hiljaa matelimme välillä eteen päin ja taas olimme pysäksissä.
Poliisi ohjasi liikentee pois Interstatelta pienemmälle tielle, ja seurasimme letkaa ihmeissämme, että mihinköhän sitä nyt päädytään... Kello oli jo lähemmäs 6 ja kirosimme, kun menee kovin myöhäiseen kotiutuminen.
Usean kilometrin kiertolenkin jälkeen pääsimme takaisin Interstate 57:lle ja jatkoimme matkaa... Edelleen täysin tietämättöminä syystä, miksi jouduimme ihme kiertolenkin tekemään... Tänään sitten oli pakko googlettaa, että mistä oikein oli kyse ja siellä oli vaarallista materiaalia kuljettanut rekka kaatunut teiden keskelle (interstatella molempiin suuntiin on vähintään 2 kaistaa ja ne on erotettu toisistaan melko leveällä maakaistaleella). Mitään tietoa siitä, mitä materiaalia autossa li ollut, ei kerrottu...
Kampuksella oltiin vihdoin ja viimein joskus puolen yön aikaan. Äkkiä kamat autosta ja sisälle. Oli ihana tulla omaan "kotiin" ja saada käydä omaan sänkyyn unille...
Kiikkustuolissa sitten vanhana mummona on kyllä tätäkin reissua mahtava muistella!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti