Läksiäiset 15.11.2008

Läksiäiset vietettiin vauhdikkaissa merkeissä eilen. Paikalla olivat molempien lähimmät kaverit parempien puoliskoidensa kera. Alkuun meno oli melko nihkeää ja paikalle vaivautunut dj joutui panemaan parastaan, että olisi porukkaa saatu liikkeelle.

Onneksi sitten vähän enemmän nesteytystä saatuaan alkoi porukkakin tanssimaan! Macarenat, Ketchup songit ja muut "loistohitit" kerittiin siinä kuulemaan ja onnellisesti tanssimaan. Luonnollisesti 21 aikoihin, kun dj piti lähteä, oli meno vauhdikkaimmillaan.

Mutta illan vietto ei suinkaan siihen loppunut. Tiia järjesti aarteen etsintää, joka saavutti suuren suosion. ;) Palkinnot suorastaan revittiin käsistä ja viimeinekin aarre oli löydetty vajaa puoli tuntia etsintöjen aloittamisesta.

Ja sen jälkeen meno jatkuikin vapaamuotoisesti tanssin, naurun ja keskustelujen merkeissä. Vieraskirjaan jätti jokainen merkintänsä ja niille jutuille saatiinkin nauraa...

Pikku hiljaa porukka alkoi siirtyä baariin ja jäljelle jäävä porukka nautti viimeisistä hetkistä juhlatilassa. Pieni siivous ennen kotiin nukkumaan menoa kellon ollessa abouttiarallaa 2 yöllä.

Kiitokset kaikille ihanille ihmiselle, jotka olitte paikalla! Eipä ole hetkeen ollut noin hauskaa! :D

Posti kulkee... kusti polkee...

Tänään nyt sitten vihdoin tulivat Tennesseestä paperit! Saadaan taas asioita hoideltua vähän eteenpäin, kun nyt voimme varata Helsingistä USA:n lähetystöstä viisumihaastattelua varten aikaa. :)

Ja saadaan jenkkilän päähän taas lähetettyä papereita täytettynä jolloi siellä päässä prosessi lähtee surraamaan eteenpäin.

Pikku hiljaa alkaa lähtö tuntua todellisemmalle! Jollain tasolla sen on kyllä jo tajunnutkin, mutta vielä konkreettisemmaksi muuttuu, kun asioita saadaan hoidettua siihen malliin, että kohta ei tarvi tosiaan muuta tehdä, kuin pakata laukut ja lähteä kentälle odottamaan konetta! Jännää!!!

Paperirallia

Vaihdon "mukavin" osuus menossa... Kauhea papereiden täyttely Kelaan jne... Oi voi. Tästä rallista kun selvitään, toivottavasti vaan saadaan alkaa odottelemaan itse lähtöä.

Kaiken alku...

...ja juuri. Syksyllä 2007 aloittaessani koulun, ei kauaakaan mennyt kun ensimmäisen kerran ilmoille pomppasi mahdollisuus lähteä suorittamaan osa opinnoista ulkomailla. Kahden lapsen äitinä tietty ensin vähän arastelin ajatusta, mutta pikku hiljaa aloin kypsymään sille ajatukselle, että ihan oikeasti lähden toteuttamaan omia unelmiani.

Nelli oli myös innostunut ajatuksesta ja yhteisen kohdemaan valitseminen sujuikin kivuitta. Helmi-maaliskuussa 2008 olikin sitten jo haun ensimmäinen vaihe, koulun sisäinen haku. Sinne lähetimme hakemukset ja saimmekin tiedon, että olemme koulun puolesta hyväksytty lähtemään vaihtoon, kohdekorkeakouluna Tennessee Technological University.

Kesä meni töiden merkeissä, eikä mitään edistystä vaihdon kanssa tapahtunut, sillä seuraava vaihe olisi Magellan haku lokakuussa. Siispä säästelimme vain rahaa parhaamme mukaan ja suunnittelimme hyvinkin lennokkaita suunnitelmia puolitosissamme.

Lokakuun alussa olikin aika täyttää jälleen henkilötietoja ja opiskelutietoja aimo määrä ja lähettää hakemus eteenpäin. Tällä kertaa olikin vielä tärkeämpi haku, Magellan haku. Magellan on siis vaihdon järjestävä organisaatio, joka siis suorittaa valinnat, minne kukakin lähetetään.

Alkoi piinaava odotus... Ja vihdoin ja viimein, lokakuun viimeisellä viikolla tuli tieto: olimme hyväksytty Tennessee Techiin kevääksi 2009! Voi sitä riemun määrää!!!

Ja tietenkin heti seuraavan päivänä piti mennä ostamana lentoliput ja silloin vasta alkoi lähtö tuntu todelle!!